Hukka vuorilla

Vuosi Richmondissa, British Columbiassa


By Ulla Susimetsä
Sivu 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17

5.6.2005

Pupu kivellä taas

Tämä viikko meni varsin rauhallisissa ja tavallisissa merkeissä ja alkupuoleltaan Markon osalta paljolti pitkästä ajomatkasta toipumiseen. Ilmatkin ovat täällä vähän viilentyneet, lämpötilat tipahtelivat kahdenkymmenen korville ja alle ja sadettakin on vaihteeksi saatu.

Lauantaiaamupäivä vietettiin leppoisasti kotinurkilla merenrannassa kävellen. Välillä pysähdeltiin istuskelemaan ja tuijottelemaan merta. Stevestonin rantalaitureilla ja kalasatamassa piti myös käydä nuuhkimassa meren ja kalojen ja kalastusalusten tuoksuja. Richmondin puolelle tehtiin sitten puolestaan pieni kiertoajelu niin että katseltiin vähän sellaisia nurkkia kaupungista mitä ei ennen oltu ehditty nähdä. Mitään mullistavaa ei kohdalle sattunut, mielenkiintoisia asuntoalueita, vähemmän innostavia teollisuusalueita ja pitkiä pätkiä joenrantaa nähtiin reissulla. Lopuksi suunnattiin Mongolian grilliin täyttämään kulhot grillattavalla ruoalla ja nauttimaan hyvin maustetuista herkuista.

Nyt ollaan vietetty sateista ja viileähköä sunnuntaita pääasiassa sisätiloissa ja kirjallisten puuhien parissa. Aamupäivällä kuitenkin uskaltauduttiin ulos reippaalle kävelylenkille vaikka sateenvarjoa saikin mukana kuljettaa.


12.6.2005

Hukka uimaan!

Viikon mittaan ollaan saatu nauttia melko viileistä ja sateisista päivistä. Kuitenkin joinakin päivinä ja varsinkin iltapäivisin on aurinkokin pilkahdellut niin että parvekkeella on ollut varsin lämpöiset oltavat. Sisälläkin on kyllä ollut varsin lämmin ja suorastaan kuuma ainakin sinä päivänä kun leivoin satsin ruisleipää ja uuni sai olla päällä pidemmän aikaa.

Tällä viikolla on täytynyt vähitellen alkaa harkita niitä asioita, mitä pitää selvitellä vielä ennen Suomeen paluuta. Isoin niistä taitaa olla auton kuljettaminen Suomeen. Siinä saadaan sumplia jonkunkin verran eikä se ihan halpaa lystiä ole, mutta saadaanpa sitten pakattua autoon mukava muuttokuorma. Pääsevät kaikki nuo täältä ostetut lukemattomat (melkein molemmissa merkityksissä) kirjat... no, minne nyt sitten saadaankin ne mahtumaan. Uusia kirjahyllyjä on varmasti pakko ostaa.

Niin, kun tuli tälläkin viikolla hankittua neljä opusta lisää! Eihän me muuten mutta kun (onkohan tässä selittelyn makua?) kirjakaupassa oli tarjous, että jos osti kolme kirjaa, sai neljännen kaupan päälle. Kuinkas sitä nyt olisi voinut vastustaa, varsinkin kun heti sattui käteen sellainen opus, missä luvattiin tarinoita skottiprinsessasta ja mystisestä miekkamiehestä. ;) Samalla reissulla tehtiin kyllä vaihteeksi vähän vaatehankintojakin siinä toivossa, että maasta häivyttyämme saisimme takaisin täällä aina hintaan lisättävän veron. En tiedä onnistuuko kun ei olla vielä kovin tarkkaan lueskeltu ohjeita siitä, kuinka homma toimii, mutta eipä me mitään sellaista osteltu mitä ei oltaisi muutenkin hankittu.

Torstai-iltana meidät oli kutsuttu Vesan ja Kirstin luo jäätelölle. Alkuun saatiin kyllä herkutella kalalla ja ranskalaisilla ja sitten syötiin jäätelöä ja mansikoita. Oli oikein mukavaa ja ilta vierähti nopeasti kuulumisia vaihdellen ja hauskoja tarinoita kertoillen. Vesa neuvoikin meitä samalla auton kuljettamiseen liittyvissä asioissa ja monissa muissa jutuissa mitä pitää ennen lähtöä muistaa hoidella. On kyllä ollut todellinen onni, että meillä on täällä niin hyvät tukihenkilöt kuin Vesa ja Kirsti. Tietää aina, keneltä voi kysyä neuvoa ja pyytää apua, eikä tarvitse noloilla niitä tyhmempiäkään kysymyksiä.

Perjantai-iltana juhlistettiin 9. päivää (vaikka mitään tasavuosia ei tällä kertaa täyteen tullutkaan) istumalla pitkään illallispöydässä kotosalla ja syömällä paljon kaikkea hyvää ja vähemmän terveellistä. Tosin tuli siinä tuumattua, että semmoiset jutut kuin perunalastut sun muut naksut ja raksut ei taida olla meillä kovin menevää tavaraa - niitä riittäisi täällä vaikka kuinka monenlaisia, ja vain kaksi kertaa ollaan sellaisia ostettu. Taisivat nekin olla vielä jotain hyvin maustettuja tortilla chipsejä. No, jäätelöä on pistelty sitten sitäkin enemmän ja kyllähän sitä piti vielä illalla elokuvaa katsellessa lusikoida. Niin, ja mansikoita taasen myös: täältä saa nyt paikallisia mansikoita ja pitää kehua että ihan ovat yhtä hyviä kuin suomalaiset. Se oli tavallaan yllätys kun Suomessa on tottunut siihen, että ulkomaalaiset mansikat ovat aina jotenkin mauttomia - ostapa jotain espanjalaisia tai mistä niitä nyt tuodaankin, niin eipä ne edes tuoksu juuri miltään. Tuodaankohan ne sitten sieltä kaukaa jotenkin puolikypsinä, vai mahtaako Suomen ja Kanadan (tai ainakin tämän seudun) ilmastot tai yön ja päivän pituus ja vaihtelu olla sen verran samanlaiset että mansikoihin tulee sama maku? No, sarjassamme asioita joita voimme ihmetyksellä pohdiskella. ;)

Lauantaina seikkailtiin Gastowniin Vancouverin puolelle, katseltiin kauppoja ja jotain pientä osteltiinkin. Marko olisi aivan välttämättä halunnut ostaa mulle hatun, mielellään samanlaisen kuin sillä itsellään jo on, mutta sopivaa ei "sattunut" löytymään. ;) Sitten ajeltiin taas, minnekäs muualle kuin meidän suosikkiravintolaan syömään intialaisia herkkuja! Nyt Marko määrää että pitää pitää huolta siitä, että käydään siellä tarpeeksi usein syömässä näiden vajaan parin kuukauden aikana mitä vielä täällä saadaan asustaa. Jokohan pitäisi alkaa suunnitella samanlaista reissua ensi viikolle...

Tänään ollaan sitten kaiken mässäilyn vastapainoksi syöty salaattilounasta ja käyty rannassa lenkillä kun aamupäivällä sattui vähän aurinkokin pilvien lomasta kurkkimaan. Kovasti lämmintä ainakin oli ja nähtiin taas samalla uusia tuttavuuksia: kilpikonnia! Niitä köllötteli sorsien kavereina ihan iso rypäs ojan keskellä olleella kivellä ja lisää pulikoi lumpeiden joukossa vedessä. Hämmästeltiin siinä sitten että mistähän nekin olivat ilmestyneet. Voiko näillä kulmilla olla ihan villejä kilpikonnia (jotenkin nuo sanat tuntuvat varsin hullunkurisilta yhdessä, johtuu varmaan kilppareiden kaikkea muuta kun päätä huimaavasta vauhdista mönkiä eteenpäin) vai missähän olivat kilpikaverit ottaneet jalat alleen ja päässeet pakosalle (melkoinen savutus niiltä olisi se)? Tai ehkä joku oli ne tarkoituksella päästänyt vapauteen, mistäs tuota tietää. Hauskoilta ne kuitenkin näyttivät.


22.6.2005

Pupu poseeraa kääpiöperheen seurassa

Täällä taas pikkuisen pidemmän tauon jälkeen! Mitään kummempia ei ole sattunut ja ehkä sen vuoksi päiväkirjamerkintä jäi viikonloppuna tekemättä, mutta parempi myöhään jne.

Niin viikon kuin viikonlopunkaan varalle ei oltu suunniteltu suurempia ja käytiin keskiviikkona ja lauantaina vain vähän tutkimassa kauppoja. Tällä kertaa koluttiin muutamia huonekalu- ja sisustusliikkeitä, koska saatiin selville että auton mukana Suomeen voisi lähettää jotain isompaakin tavaraa. Hankintoja ei kuitenkaan onnistuttu tekemään, pääasiassa varmaan sen takia että ei erityisemmin tarvita mitään huonekaluja. Kun asunto Suomessa on vielä etsimättä, on vaikea edes arvailla että minkälaista tavaraa sitten aikanaan tarvitaan. Sohvapöytä oli ainoa mitä nyt saattaisi tarvita (vaikka ilman ollaan tähänkin asti pärjätty) ja sitten katseltiin vähän mattoja ja päiväpeittoja, mutta ei niitäkään osunut kohdalle oikean värisinä. Lauantain retkellä tehtiin samalla vähän tikusta asiaa Vancouverin puolelle jotta päästiin taas meidän suosikkiravintolaan syömään intialaista ruokaa!

Vähän oli viikko säiden puolesta vielä viileähkö täällä, mutta nyt on menty aurinkoisempaan ja lämpimämpään suuntaan. Ehkä viikon saamattomuus noin muuten johtui vähän siitäkin, että meillä molemmilla on ollut jotenkin vetämätön olo, tai oikeastaan sellainen tunne kuin olisi joku sairaus iskenyt. Tiedä sitten onko joku pöpö liikkeellä vai ovatko nuo hyttyset mitkä ovat meitä innokkaasti maistelleet tuoneet meille sen jonkun Niilin viruksen mitä ne kuulemma täällä tykkäävät levittää. En kyllä muista oireita vaikka siitä lehdestä luin. Täytyy toivoa että se oli vaarallinen vain pienille lapsille ja huonokuntoisille vanhuksille.

Tiistai-iltana käytiin vaihteeksi elokuvissa näkemässä "Batman Begins". Kyllähän tuon katsoi, vaikka alussa ihan lupaavassa määrin mukana ollut draama karsittiin loppua kohti lähes kokonaan ja mentiin pelkälle kaahailulinjalle. Siinä vaiheessa alkoi haukotuttaa. Hyviäkin näyttelijöitä oli kuitenkin saatu mukaan, joten en valita kovasti. Kuvan jälkeen mentiin tietysti jätskibaariin keskustelemaan kokemuksesta.

Juhannuskin on sitten viikonloppuna! Täällähän ei koko juhlaa tunneta saati sitten vietetä, mutta varmaan me kuitenkin jotain kivaa keksitään. Alustavasti ollaan mietitty jotain pientä retkeä viikonlopuksi, mutta katsotaan nyt säätiloja ja sitä, mitä saadaan suunniteltua.



Sivu 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17

Valid XHTML 1.0! Valid CSS! Sivut luonut Marko Susimetsä | marko@susimetsa.net
Katselu onnistuu parhaiten Netscape/Mozilla -selaimilla!